Nordean tutkimus: Suurin osa vanhemmista säästää lapsilleen, neljäsosa säännöllisesti

Nordean teettämän kyselytutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa vanhemmista säästää lapselleen, ja joka neljäs säännöllisesti. Isät ja äidit säästävät yhtä usein, ja säästäminen on yhtä yleistä tytöille ja pojille. Yleisin säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa. Joka neljäs vanhempi ilmoitti, että myös lapsen isovanhemmat säästävät lapselle.

– Ilahduin siitä, että suurin osa vanhemmista ilmoittaa säästävänsä lapsilleen edes satunnaisesti. Säästäminen myös aloitetaan jo melko pian lapsen syntymän jälkeen. Tällöin säästöaika on pidempi. Toisaalta taas säännöllinen säästäminen lapsille on esimerkiksi Ruotsissa paljon yleisempää. Siellä viime vuonna toteutetussa kyselyssä kaksi kolmasosaa vanhemmista ilmoitti säästävänsä lapselleen säännöllisesti, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kertoo.

Vain harvan mielestä lapsille säästäminen ei ole tarpeellista. Yleisin syy siihen, ettei säästä on se, ettei saa säästettyä vaikka haluaisi. Alle kuusivuotiaiden lasten vanhemmista, jotka eivät vielä säästä lapselleen, kolmasosa suunnitteli aloittavansa säästämisen myöhemmin.

– On ymmärrettävää, että säästäminen ei aina ole taloudellisesti mahdollista. Esimerkiksi pienten lasten perheissä kodinhoitotuesta ei välttämättä ole helppo säästää, Olli Kärkkäinen kommentoi.

Kaksi kolmasosaa vanhemmista, jotka säästävät lapsilleen ilmoitti, ettei säästä mitään erityistä tarkoitusta varten. Joka viides ilmoitti säästävänsä ajokorttia varten. Sen sijaan ensiasuntoa varten ilmoitti säästävänsä alle joka kymmenes vanhempi.

– Olin hieman yllättynyt, että ajokortti oli vielä nykyisinkin yleisin säästötarkoitus. Toisaalta se on konkreettinen kuluerä, jonka voi säästöillä saada katettua. Säästöjen käyttö jätetään suurelta osin tulevaisuuden tai nuoren itse päätettäväksi. Ensiasunnon suhteen säästöt voivat esimerkiksi toimia hyvänä pesämunana, Olli Kärkkäinen sanoo.

Yleisin tapa säästää lapsille on rahan siirtäminen säästö- tai käyttötilille. Rahastoja lapselle säästämisessä ilmoittaa hyödyntävänsä joka viides vanhempi. Sen sijaan vain harva (4 %) vanhempi säästää lapselleen sijoittamalla pörssiosakkeisiin.

– Lapsille säästettäessä säästöaika on usein kohtuullisen pitkä, monesti yli kymmenen vuotta, jolloin tuottojen ”korkoa korolle”-efekti korostuu. Olisikin hyvä pohtia myös lapsille säästettäessä tilisäästämisen lisäksi muita vaihtoehtoja, Olli Kärkkäinen vinkkaa.

Lisätietoja:

Yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen, p. 040 735 6030

Tutkimuksen Nordealle toteutti internetpaneelina YouGov 20.-30.10.2017 välisenä aikana. Vastaukset on painotettu haastateltavan ikä, sukupuoli ja asuinpaikka huomioiden. Kyselyyn vastasi 1001 suomalaista, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia.

Lapsille säästäminen tuloksia 141217

Read More &#8594

Nordeas enkät om att spara till barn: De flesta föräldrar i Finland sparar till sina barn, en fjärdedel regelbundet

Enligt en enkätundersökning som Nordea låtit utföra sparar tre av fyra föräldrar till sina barn, och en fjärdedel gör det regelbundet. Pappor och mammor spara lika ofta, och det är lika vanligt att spara till flickor och pojkar. Det vanligaste sparbeloppet är 30 euro i månaden. En fjärdedel av föräldrarna uppgav att även barnets mor- och farföräldrar sparar till barnet.

– Jag gladde mig över att de flesta föräldrar sparar till sina barn, åtminstone sporadiskt. Man börjar spara till barnet redan ganska snabbt efter födseln. På så sätt blir spartiden längre. Att regelbundet spara till barn är å andra sidan mycket vanligare i till exempel Sverige än i Finland. Enligt en enkät som utfördes i Sverige i fjol uppgav två av tre föräldrar att de regelbundet sparar till sina barn, berättar Nordeas privatekonom Olli Kärkkäinen.

Det är endast få som anser att det inte är nödvändigt att spara till barn. Den vanligaste orsaken till att inte spara är att man inte lyckas spara även om man skulle vilja. Av de föräldrar till barn som är under sex år som ännu inte sparar till sina barn planerar en tredjedel att börja spara senare.

– Det är förståeligt att det ibland inte är ekonomiskt möjligt att spara. I småbarnsfamiljer är det nödvändigtvis inte lätt att spara ur stödet för hemvård av barn, säger Olli Kärkkäinen.

Två tredjedelar av de föräldrar som sparar till sina barn uppgav att de inte har ett särskilt sparmål. Var femte uppgav att de sparar till körkort. Däremot var det färre än var tionde förälder som sparar för första bostad.

– Det var något överraskande att körkortet fortfarande är det vanligaste sparmålet. Å andra sidan är det en konkret kostnadspost som man kan täcka genom att spara. Barnet får dock oftast själv avgöra hur hen använder sparmedlen i framtiden. I fråga om första bostad kan sparbeloppet exempelvis vara en bra grundplåt för barnet, säger Olli Kärkkäinen.

Det vanligaste sättet att spara till barn är att överföra pengar till ett spar- eller brukskonto. Var femte förälder uppgav att de fondsparar till barn. Däremot är det mycket få föräldrar (endast 4 %) som sparar till sina barn genom att placera i börsaktier.

– Då man sparar till barn är spartiden vanligtvis relativt lång, oftast över tio år, varvid effekten ”ränta på ränta” förstärks under årens lopp. Därför finns det skäl att utöver kontosparande fundera på andra alternativ då man sparar till barn, tipsar Olli Kärkkäinen.

Ytterligare information:

Privatekonom Olli Kärkkäinen, tfn 040 735 6030

YouGov utförde undersökningen som en webbpanel 20–30.10.2017 på uppdrag av Nordea. Svaren har viktats enligt de intervjuades ålder, kön och hemort. I undersökningen deltog 1 001 finländare som har barn under 18 år.

Read More &#8594

Survey of saving for a child commissioned by Nordea in Finland: Most parents save for their children, a quarter of them regularly

According to a survey commissioned by Nordea, three-quarters of Finnish parents save for their child, every fourth parent regularly. Fathers and mothers save equally often, and saving for girls is just as common as saving for boys. The most frequent amount of savings is 30 euros a month. Every fourth parent added that the child’s grandparents also save for the child.

– I was delighted that the majority of the parents said that they save for their children even occasionally. They also start saving quite soon after the child is born, which means that the period of saving is longer. However, regular saving for children is much more common in Sweden, for example. A survey made in Sweden last year indicated that two-thirds of the respondents saved for their child regularly, says Olli Kärkkäinen, Nordea’s Private Economist.

Few parents think that saving for their children is not necessary. The most common reason for not saving is that the parents do not have enough money, even if they would very much like to save. One-third of the parents of children aged less than six years who do not yet save for their child planned to start saving later.

– It’s understandable that it’s not always financially possible to save. For instance, it’s not necessarily easy for families with small children to save from the home care allowance, says Olli Kärkkäinen.

Two-thirds of the parents who save for their children stated that they do not save for any specific purpose. Every fifth parent said the objective is a driving licence, whereas less than every tenth parent stated a first home as the purpose for saving.

– I was a bit surprised that a driving licence is still the most common purpose for saving today. On the other hand, it is a concrete cost item that can be covered with savings. The use of the savings is largely left for the future or for the young person to decide on. For the first home, savings can be a good nest egg, says Olli Kärkkäinen.

The most common form of saving for children is transferring money to a savings or current account. Every fifth parent says they use investment funds for saving for their child, but few parents (4%) save for their child by investing in listed shares.

– The period of saving for children is often reasonably long, more than ten years, in which case the effect of compound interest becomes highlighted. In fact, it would be advisable to think of other options besides saving in an account, says Olli Kärkkäinen.

For further information:

Olli Kärkkäinen, Private Economist, tel 040 735 6030

Read More &#8594

Nordea julkaisi tietoja kotipaikan siirtoprosessista

Nordea Bank AB (publ) (Nordea) on julkaissut tietoa perusteluista, jotka johtivat päätökseen käynnistää emoyhtiön kotipaikan siirto Ruotsista Suomeen.

Nordean hallitus päätti 6. syyskuuta 2017 käynnistää Nordea-konsernin emoyhtiön kotipaikan siirron Ruotsista Suomeen. Tarjotakseen osakkeenomistajille lisätietoa tähän päätökseen johtaneista perusteluista Nordea on julkaissut osoitteessa https://www.nordea.com/en/investor-relations/ asiakirjan, jossa selvitetään kotipaikan siirron taloudellista vaikutusta sekä kotipaikan siirron odotettua vaikutusta Nordean hallintotapaan ja Nordean osakkeen listaukseen. Asiakirjassa käsitellään myös tiettyjä verotukseen liittyviä seikkoja.

Virallisen sulautumisprosessin osana laaditaan myös esite esitedirektiivin mukaisesti (siten kuin direktiivi on viety Suomen lainsäädäntöön). Se on virallinen asiakirja, joka noudattaa esiteasetuksessa määriteltyjä tietojen julkistamista koskevia vaatimuksia. Esitteessä annettavat tiedot perustuvat kuitenkin jo aiemmin julkaistuihin julkisiin tietoihin, eikä esitteessä perustella sulautumista tai siirtoprosessin muuta osaa millään sellaisella tavalla, jota ei ole jo aiemmin kerrottu julkisesti. Esite on tarkoitus julkaista ja tuoda osakkeenomistajien saataville helmikuun loppupuolella ja viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista yhtiökokousta, joka järjestetään 15. maaliskuuta 2018.
  

Lisätietoja:
Rodney Alfvén, sijoittajasuhteet, +46 72 235 05 15
Claes Eliasson, konserniviestintä, +46 72 141 67 12

Read More &#8594